Kohti kantaesitystä -Onnenvirran matka käsikirjoituksesta lavalle

Vanha satamakaupunki 1900-luvulta. Puutaloja, katu.

Liput nyt myynnissä – valitse esityspäivä

Tervetuloa seuraamaan Onnenvirran matkaa käsikirjoituksesta kantaesitykseen. Täällä avaan oopperan valmistumisen vaiheita: sävellystyötä, harjoituksia ja kaikkea sitä, mikä vie teoksen paperilta näyttämölle – hetki hetkeltä, sävel säveleltä.

Onnenvirran näyttämöharkat käynnistyivät iloisissa tunnelmissa

Perjantaina 10.4. otettiin tärkeä askel kohti ensi-iltaa, kun Onnenvirta-oopperan näyttämöharkat käynnistyivät. Ensimmäinen päivä sujui hienosti.

Jo ensimmäisissä näyttämöharjoituksissa nuoret laulajamme, sopraano Matilda Nikkinen ja tenori Matti Skyttä, hämmästyttivät taidoillaan ja läsnäolollaan. Baritoni Jussi Vänttinen puolestaan lunasti odotukset kokeneena ja ilmaisultaan vahvana laulajana. Myös sivuroolien esittäjät sekä kuoro täyttivät paikkansa oivallisesti. Koko ryhmän heittäytymiskyky lavalla oli hyvä. Nyt jo nähtiin hienoa yhteispeliä.

Alla olevalla videolla ihastuttava Marika Hölttä kertoo roolistaan Märta Björkenheimina. Märta on yksi teoksen valoisimmista henkilöhahmoista.

Näyttämöharkat ovat vasta alussa. Suunta on lupaava. Tästä on hyvä jatkaa!

Ihanaa, Onnenvirran tiimi, ihanaa!

Miltä uusi suomalainen ooppera kuulostaa harjoituksissa maaliskuun puolivälissä? Tästä pääset kurkistamaan Onnenvirran maailmaan.

Harjoituksissa soi jo nyt ihana laulu, dramaattinen tunnelma ja upea soitto.

Perjantaina 20.3.2026 harjoittelimme Onnenvirtaa yhdessä vasta toisen kerran. Paikalla oli osa loistavasta tiimistämme – ihana Onnenvirran tiimi! Tuottaja Eini ei voi olla muuta kuin hyvin tyytyväinen. Tästä tulee hieno.

Ensi viikolla ohjelmassa ovat pukusovitukset ja musiikkiharjoitukset. Myös Jussi Vänttinen liittyy mukaan tiimiin Anton Anttilan rooliin. Säveltäjä Auri-Helena Nikkinen tulee kertomaan sävellyksestään ja puvustaja Noora kertoo puvustuksen suunnitelmista.

On ollut kiinnostavaa huomata, että jokainen, joka on päässyt kuulemaan Onnenvirran musiikkia, on ihastunut teokseen heti. Meille on jo ennustettu, että tästä oopperasta tulee valtaisa menestys – ja sitähän me tekijät tietenkin toivomme. Oopperaa tehdään aina yleisöä varten.

Tiedän, että meillä on koossa poikkeuksellisen taitava ja sitoutunut joukko synnyttämässä tätä uutta suomalaista oopperaa eloon. Silti hämmästelen, miten jo yhdessä viikossa tiimi on ottanut isoja harppauksia eteenpäin – ihan kaikessa.

Onnenvirta kertoo tasapuolisen tarinan Suomen sekasortoisista vuosista 1917–1918. Molemmat osapuolet, valkoiset ja punaiset, kärsivät tuolloin paljon. Viha ja epäluulo ryöstäytyivät lopulta käsistä keväällä 1918.

Tämä Suomen historian surullinen vaihe toimii oopperan pohjana. Harjoituksissa keskityttiin tänään pitkälti historialliseen taustaan, jonka päälle rakentuu myös nykyajan rakkaustarina. Siitä kerron lisää toisella kertaa.

Lisään tähän harjoituksissa tänään kuvaamieni musiikkikatkelmien sanoja, jotta voit seurata, mitä lauletaan. Maaliskuussa keskitymme vielä musiikkiharjoituksiin, mutta oopperassa tarinan dramaturgia välittyy vahvasti juuri musiikin ja laulun kautta – ja tässä nykyaikaisessa oopperassa on mukana myös hitunen puhetta.

”Tulta! Sortaja! Alistaja! Lahtari! Ladatkaa, tähdätkää – tulta!”
(mieskuoro, kapellimestari Heidi Hämäläinen harjoittaa, Esa Ylönen taituroi pianon edessä))

Toinen kohtaus sijoittuu meluiseen ja sekasortoiseen Voikkaan tehtaaseen 1900-luvun alkuun. Työläisten sekakuoro vaatii naisille työrauhaa ja kaikille kahdeksan tunnin työpäivää.

Kolmas katkelma on Hildan (Eini Annukka Perälä) tuskaisesta aariasta. Hän on juuri saanut tietää miehensä kuolemasta ja laulaa järkyttyneenä:

”Tahdotko lempeni ryöstää.
Se on jo viety, ja sitä et saa.
Mun luonain on, mun luonain on…
Minun luonani on vain tuskaa…”

Seuraavassa katkelmassa aika on siirtynyt 2000-luvun sovinnon juhlaan. Aikuinen Gösta Björkenheim (esityksissä Sakari Viinikainen), edesmenneen tehtaanpatruunan poika, puhuu:

”Nämä sankarimerkit, joita kannan rinnassani, voisivat kuulua yhtä hyvin joillekin punaisten joukkoon aikoinaan kuuluneelle. Myös heidän joukossaan oli paljon sankarillista, elämää suojelevaa toimintaa.”

Viimeisessä katkelmassa Märta-äiti (Marika Hölttä) laulaa vastasyntyneelle vauvalleen kaunista kehtolaulua vuonna 1918:

Heijaa, heijaa! Heijaa, heijaa!
Vaikka maailma ei aina hurmaa,
rakkaus luo siihen turvaa,
äitisi suojelee sinua aina.

Tästä jatkamme kohti ensi viikon harjoituksia – lisää tunnelmia luvassa pian.

Pekka Soranummi mukaan Onnenvirran tiimiin!

Kuten edellä on kerrottu Onnenvirran pianistina toimii diplomipianisti Esa Ylönen. Nyt mukaan tulee pianistien vaativaa tehtävää jakamaan hänen kanssaan diplomipianisti Pekka Soranummi. Pekka on taitava pianisti, kanttori, laulaja sekä kuoronjohtaja. Hänestä on moneksi! Pekka soittaa niin oopperan harjoituksissa, esittelyissä kuin esityksissäkin Kouvolassa ja Kotkassa.

Tervetuloa mukaan, Pekka!

Tuotannon arkea ja fanituotteita

12.2.2026 Tänään palaveria säveltäjän kanssa. Hildan roolin viimeisiä viilauksia. Ja hassuttelua uusien Onnenvirta-tuotteiden kanssa.

Ihastuin ikihyväksi tähän Onnenvirta-lippikseen. Se kasvaa varmaan päähäni kiinni yhtä tiukasti kuin läppäri on tässä keväällä kasvanut kiinni syliini. Tarkoittaa siis, että paljon on ollut tehtävää ja kirjoitettavaa. Oheiselta videolta kuulee pienen pätkän myös Hildan aariaa.

Tiistaina olen menossa markkinointipalaveriin. Monenlaista oppia tarvitaan. Meillä on tulossa hieno teos, hienolla joukolla – kunhan vielä saataisiin tieto teoksesta ihmisten ullottuville

Onnenvirran projektiolavastuksen tekee Hannu Putkuri

Hannulla on hienovarainen suhde rytmiin, ajallisuuteen ja katsojan kokemukseen. Kuva laajentaa näyttämöllista todellisuutta ja tuo esiin oopperan sisäisiä jännitteitä ja virtauksia.

Onnenvirta on tehty liikkumaan. Lavastus toteutetaan audiovisuaalisena projektiona. Lavastus muodostuu sekä mediavälitteisestä lavastuksesta että fyysisestä rekvisiitasta.

Onnenvirran projektiolavastuksen toteuttaa Hannu Putkuri (Karelian Kaitafilmi). Projektiolavastus ei toimi pelkkänä visuaalisena taustana, vaan rakentaa näyttämölle merkityksellisen tilan, jossa kuva, musiikki ja draama ovat läheisessä vuorovaikutuksessa. Yhteistyö säveltäjän, ohjaajan ja lavastajan kesken on olennaista.

Liput Onnenvirta-esityksiin

Kymenlaakson radiossa kuullaan Onnenvirta-oopperan tekijöiden ajatuksia teoksen synnystä ja työskentelystä

Kymenlaakson radion toimittaja, Kirsi Lönnblad, haastatteli säveltäjä Auri-Helena Nikkistä ja käsikirjoittaja Eini Annukka Perälää Onnenvirta-oopperan syntyyn ja tuotantoon liittyen.

Ohessa on 23.12.2025 suoraan radiolähetyksestä äänitetty versio. Haastattelussa kerrotaan tarinan taustoista, sävellystyöstä, laulajien valinnasta sekä siitä, miten musiikkia on rakennettu juuri näille laulajille sopivaksi.

Onnenvirran tekemisessä on ollut tärkeää luoda ilmapiiri, jossa jokainen esiintyjä voi tehdä työnsä turvallisesti ja luottavaisin mielin. Laulajilla on ollut myös mahdollisuus vaikuttaa omaan laululinjaansa säveltäjän kanssa keskustellen, aina teoksen kokonaisuutta kunnioittaen.

Tavoitteena on luoda esitys, joka tuntuu laulajista hyvältä laulaa ja joka välittyy yleisölle koskettavana ja aitona kokemuksena.

Puvustus ei synny Onnenvirrassa vain yksittäisinä asuina vaan kokonaisina kohtauksina

Yksi esityksemme hienoista yksityiskohdista syntyy jo ennen kuin yksikään puku on ommeltu.

Puvustajamme Noora Siivonen luo jokaisesta kohtauksesta käsin piirretyn pukukartan, johon on merkitty jokaisen hahmon asut ja asusteet. Näin koko kohtauksen visuaalinen kokonaisuus on nähtävissä yhdellä silmäyksellä – värit, tyylit ja yksityiskohdat tukevat tarinaa ja tunnelmaa.

Tämä käsityöläismainen tapa suunnitella pukuja tekee jokaisesta kohtauksesta oman maailmansa. Kohtauksen visuaalinen rytmi ja tarinan kulku näkyvät jo suunnitteluvaiheessa – kuin pieni kurkistus lavalle ennen ensi-iltaa.

Kotkan oma virtuoosi: Esa Ylönen Onnenvirran pianistiksi

19.1.2026 Esa Ylönen vastaa Onnenvirta-oopperan pianotyöskentelystä niin harjoituksissa kuin esityksissäkin.

Tuottajana ja ohjaajana – sekä koko tiimin puolesta – olemme todella iloisia ja tyytyväisiä saadessamme Esan mukaan tähän oopperatuotantoon.

Onnenvirta Oopperan kapellimestari on valittu

5.1. 2026 Onnenvirta Oopperan kapellimestari Heidi Hämäläinen kertoo työstään seuraavasti: ”Kapellimestarina haluan tehdä musiikkia yhdessä muusikoiden kanssa, ja oikeastaan olla vaan muusikko muiden joukossa, vaikka työni täysin hiljaista onkin. Toinen, mistä en tingi, on että kapellimestarina luon turvallisen ja hedelmällisen työskentelyilmapiirin.”

Myös Kouvolan kaupunki tukee Onnenvirta Oopperaa

17.12.2025. Kouvolan kaupungin Perintö-, testamentti- ja lahjoitusrahasto tukee Onnenvirta Oopperan valmistumista

Säveltäjä Auri-Helena Nikkinen sai Onnenvirta Oopperan sävellystyön valmiiksi

15.12.2026 Kymenlaaksosta kertovan taideoopperan – Onnenvirran – partituuri on valmistunut. Auri-Helena Nikkinen kertoo, että teos on hänen tähänastisista teoksistaan pisin. Oopperan kesto on noin kaksi tuntia.

Sävellystyönä ooppera vaatii enemmän suunnittelua kuin monet orkesterisävellykset, joita hän on tähän asti säveltänyt. ”Oopperan sävellystyötä ei voi tehdä vain intensiivisissä ryppäissä vaan työ on suunniteltava jaksoihin, jotta sitä jaksaa tehdä kokonaisen vuoden putkeen”, Auri-Helena kertoo. Prosessi on ollut myös tunteikas. ”Oopperassa on monenlaisia tunteita ja ihmiskohtaloita ja ainut tapa tehdä oikeutta juonelle säveltäessään on kokea itse vahvasti ja samaistua henkilöihin. – Olla esim. kaksi viikkoa jonkin roolihenkilön mielenmaisemassa kokien itsessään sen, mitä henkilö siinä hetkessä voisi kokea – se on ollut hyvin intensiivistä.”

Auri-Helena kertoo, että hän on aina tiennyt haluavansa säveltää oopperan ja tämä ei tule ole hänen viimeinen oopperansa.